Jokaisella ihmisellä on ehdoton, rikkumaton oikeus koskemattomuuteen. Jokaisella meistä on oikeus turvallisiin olosuhteisiin. Aikuisina meillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaisissa olosuhteissa joudumme elämään. Meidän täytyy huolehtia itsestämme, terveydestämme ja turvallisuudestamme. Väkivallan käyttö on hyväksyttävää ainoastaan viimeisenä itsepuolustuskeinona. Minkäänlainen lähisuhdeväkivalta, henkinen väkivalta tai seksuaalinen väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää, eikä kenenkään kuulu kokea sellaista.

Mistä apua väkivaltaa vastaan?

Jos sinulla on taipumusta äkkipikaiseen ja väkivaltaiseen käytökseen, tai sinulla on esimerkiksi lapsia koskevia seksuaalisia fantasioita, sinun on varmistettava, etteivät tällaiset taipumukset vahingoita ketään muuta ihmistä. Jos tiedät, että joku saattaa vahingoittaa sinua, lapsiasi tai omia lapsiaan, sinun tulee pyrkiä estämään tällaiset teot. Väestöliitto, Rikosuhripäivystys, Naistenlinja, Nollalinja, Miessakit, Ensi- ja turvakotien liitto, Apua.info, Nettiturvakoti, Mieli.fi sekä Nyyti ry ja Päihdelinkki opastavat nettisivuillaan, miten voit toimia kohdatessasi väkivaltaa.

Rakkaus ei yleensä riitä muuttamaan läheisen väkivaltaista käytöstä. Siihen tarvitaan väkivaltaan taipuvalta henkilöltä halua, ymmärrystä ja itseohjautuvaisuutta oman käytöksen hillitsemiseksi, hallitsemiseksi ja muuttamiseksi. Väkivaltaisen käytöksen syyt vaihtelevat. Temperamenttisuus ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihminen itsessään olisi huono. Meidän tekomme voivat olla vääränlaisia, mutta se ei tarkoita, että olisimme vääränlaisia ihmisinä. Haitallinen käytös täytyy tunnustaa vähintään itselleen ja niille, keihin se vaikuttaa. Kaikkein tärkeintä on suojata läheisiään ja myös ulkopuolisia väkivallalta.

Kuinka väkivalta vaikuttaa lapseen?

Avun hakeminen omaan tai kumppanin väkivaltaiseen käytökseen on usein vaikeaa, koska vanhemmat pelkäävät menettävänsä lapsensa. Perheväkivalta vahingoittaa lapsia poikkeuksetta. Vaikka huoltajat eivät fyysisesti satuttaisi lasta, painostavassa ilmapiirissä ja pelossa eläminen aiheuttaa lapsessa silti stressiä, joka vaikuttaa hänen elimistöönsä. Kehon stressitila ei välttämättä näy ulospäin, mutta sillä on haitallisia vaikutuksia perusterveyteen viimeistään pitkällä aikavälillä. Lapsen henkisen kehityksen kannalta perheväkivallan todistaminen, kokeminen tai pelkääminen on vähintään yhtä haitallista, yleensä jopa haitallisempaa kuin fyysiset seuraamukset. Myös henkinen väkivalta vahingoittaa. Siihen on vaikeampaa puuttua, sillä henkisestä väkivallasta ei jää näkyviä jälkiä. Kulttuuritausta ja yksilölliset näkökulmat vaikuttavat siihen, mikä tulkitaan henkiseksi väkivallaksi.

Jokainen lapsi tarvitsee ehdottomasti turvalliset olosuhteet, joissa hän tietää olevansa rakastettu. Vähäiset kurinpidolliset ylilyönnit vanhempien osalta eivät vielä vahingoita lasta pysyvästi, mutta vähentävät luottamusta ihmiseen, josta lapsi on riippuvainen sekä fyysisesti että henkisesti. Jos lasta ei kuitenkaan systemaattisesti pahoinpidellä ja hän saa kasvaa ymmärtävässä, lämminhenkisessä ympäristössä, jossa asetetaan kohtuullisesti ja tarpeen mukaan myös rajoja, lapsesta kehittyy todennäköisemmin tasapainoisempi.

Lapsen väkivaltainen käytös

Altistavatko pelit ja ohjelmat lasta väkivaltaiselle käytökselle? Oletettavasti kyllä. Ampumapelit ja aseleikit tuskin kuitenkaan tekevät ihmisestä koulusurmaajaa. Lasten keskuudessa vaikuttaisi olevan melko tavanomaista leikkiä tappeluleikkejä, joissa mitellään voimia ja valtaa. Samalla saadaan kosketus toiseen ihmiseen, usein lapsuudessa saman sukupuolen edustajaan. On melko yleistä, että esimerkiksi sisarukset, serkukset ja kaverukset ottavat toisiinsa kontaktia tönimällä, painimalla ja nyrkkeilemällä.

Joillain aikuisilla on herkästi tapana ajatella, että lasten tulee selvittää keskinäiset nahinansa ilman aikuisia. Ajatus osoittaa aikuisilta hyväuskoista harkinnan puutetta, sillä lapset tarvitsevat aikuisia opastamaan sellaisissa tilanteissa, joissa esiintyy konflikteja tai suoranaisia riitoja. Väkivalta ei koskaan sovi edes raisuihin leikkeihin, vaikka tekevälle sattuukin. Jos lapsi käyttäytyy toistuvasti väkivaltaisesti toisia kohtaan, syyn ei silti aina tarvitse olla vakava. Lapsen impulssihallinta on vasta kehittymässä, eikä kaikkia tunteita ei ole vielä helppoa ilmaista sanoin. Altavastaaja pyrkii usein hyökkäämään ja pätemisen tarve etenkin nuoremmilla lapsilla saa heidät reagoimaan turhautumiseen ja mielipahaan väkivaltaisella käytöksellä. Lasta tulee ohjata käsittelemään mielipahaansa muilla tavoin.



Previous Article


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*