Turvallinen lapsuus

Saako lapselle huutaa?

Se kellä ääntä on, ääntään käyttäköön. Näin voisi ainakin äkkiseltään ajatella ja lapset ovat erityisen hyviä pitämään meteliä. Aikuisiltakin tämä luonnistuu varsinkin päihtyneenä. Äänen voimakkuus on osa itsensä ilmaisemista ja viestintää, mutta sillä voi olla ei-toivottuja vaikutuksia.

Huutamista pidetään väkivaltaisena

Viesti menee harvoin perille huutamalla. Itse asiassa huutaminen tehoaa vastaanottajaan toivottua heikommin, koska huutoryöpyn kohde keskittyy äänen tasoon ja tunteisiin, joita huuto herättää. Huutamalla välitetty viesti ei niin sanotusti osu ja uppoa, joten äänen korottaminen ei useimmiten auta asiaa. Sen sijaan se voi pahentaa tilannetta, koska huudon kohteeksi joutunut ihminen joko pelästyy, alistuu tai vastaa samanlaisella reaktiolla. Lasten kohdalla huuto tarttuu; jos lapsi oppii aikuisilta, että suuttumista ilmennetään aina puhkeamalla huutoon, lapsi alkaa herkemmin toistaa tätä mallia. Osa tutkijoista on vahvasti sen kannalla, että lapselle huutaminen saattaa aiheuttaa kehittyvissä aivoissa muutoksia.

Onko huuto koskaan hyväksyttävää?

Huutaminen on myös tapa kanavoida energiaa. Joissain tilanteissa on kyettävä puttumaan tapahtumiin etäältä ja tällöin hiljainen puhe ei riitä. Varoitushuudon tehtävä on tietenkin aiheuttaa toivotunlainen reaktio eli saada toinen ihminen havahtumaan ja huomaamaan vaaratilanne ja pelastautumaan ajoissa. Huutoon taipuvaisen aikuisen kannattaa selittää lapselle omat reaktionsa ja keskustella niiden vaikutuksista. Aikuisen tehtävä on pyrkiä hillitsemään omia reaktioitaan, eikä heittäytyä niihin aina suinpäin. Aikuisen on kuunneltava lasta ja tämän tuntemuksia, joita kovat äänet voivat muutenkin aiheuttaa. Toiselle huutaminen on epäkohteliasta, ja aikuisen pitäisi muistaa pyytää lapselta anteeksi huutamisellaan mahdollisesti aiheuttamaansa ikävää tunnetta.

Kuinka huutamista voi hillitä?

Ihmisillä, jotka kiihtyvät pikaisesti ja ovat suuttuessaan äänekkäitä, ei juurikaan ole kykyä hillitä itseään sellaisessa tilanteessa, joka herättää tarpeen korottaa ääntä. Yleensä kovan äänen tuottaminen johtuu epävarmuudesta, toisinaan se on pyrkimystä vallan käyttöön ja vastaanottajan alistamiseen. Tärkeintä on ennaltaehkäistä tilanteita, jotka laukaisevat huutoreaktion, ja mikäli karjaisu silti kajahtaa, jälkeenpäin kannattaa käsitellä asia siihen liittyneiden kanssa.