Lapsen kehityksen kannalta oppiminen on luonnollisestikin perusasia, ja tiedon karttuminen varmistaa ihmiselle väylän elämässä etenemiselle. Kyse ei ole tietenkään pelkästä yleisivistyksestä, vaan perustaitoja ja yleistietämystä opetellessaan lapsen käsityskyky, ymmärrys ja työskentelytaidot vahvistuvat. Oppimisympäristö on usein myös sosiaalinen ympäristö, jossa tärkeät vuorovaikutustaidot kehittyvät. Oppiminen itsessään on siis osa turvallista lapsuutta, joskin koulumaailmassa lapset kohtaavat välillä myös eriarvoistumista ja resurssien puutetta. Joidenkin oppilaiden kohdalla koulu saattaa sujua huonommin olosuhteiden johdosta. Toisinaan kyse voi olla kiusatuksi tulemisesta, henkilökohtaisista syistä kuten esimerkiksi neuropsykologisista oireista, suuresta elämänmuutoksesta, elämäntapahtumista kuten lemmikin tai perheenjäsenen kuolemasta, tai koulussa istuminen ei yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa lasta. Vaikka koululaitoksessa käyminen tekisi tiukkaa, jokainen lapsi on oppimiskykyinen omalla tavallaan. Jokaiselle oppivelvolliselle tulee turvata mahdollisuus opiskella yksilöllisiin tarpeisiinsa sopivassa muodossa.

Lapsen oppivelvollisuudesta vastaa huoltaja

Suomessa lapsilla on oppimisen oikeuden lisäksi lainvoimainen oppivelvollisuus , mutta ei koulupakkoa. Niinpä teoriassa kuka tahansa oppivelvollisuusikäinen saa hakeutua huoltajan suostumuksella parhaiten soveltuvaksi katsomaansa oppilaitokseen, tai suorittaa oppivelvollisuutensa muualla kuin koululaitoksessa. Käytännössä päätöksen tekee lapsen huoltaja. Valitettavasti pullikointi valtavirtaa vastaan kostautuu välillä siten, että lapsensa kotiopetukseen jättävä vanhempi joutuu puolustelemaan päätöstään sekä koululle että lastensuojelulle. Lapsen oppivelvollisuuden toteutuminen on kuitenkin aina lopulta huoltajan vastuulla, ja jokaisella huoltajalla on päätösvalta sen suhteen, kuinka heidän lapsensa suorittavat oppivelvollisuuden.

Velvoittava esiopetus on vapaaehtoinen

Yhä useampi 5-vuotias kuuluu nykyisin maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, ja esiopetus halutaankin ulottaa jo 5-vuotiaisiin. Kurahousurumban tuoksinassa vanhempien kannattaa muistaa, että kaikki lapset eivät viihdy päiväkodissa ja esikoulussa, mutta lasta kuuntelemalla ja rohkaisemalla yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa lapselle pystytään yleensä tarjoamaan esiopetusta ja päivähoitoa sellaisissa puitteissa, joita lapsi oppii vähintäänkin sietämään. Tietyissä tilanteissa varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien välille saattaa syntyä negaatioita, eivätkä kaikki henkilökemiat ja kasvatusnäkökulmat todellakaan välttämättä kohtaa. Lapsen etu on jälleen kerran etuasemassa, ja huoltajan täytyy tarvittaessa rohkaista itsensä ehdottamaan, välillä vaatimaankin päivähoidossa ja esiopetuksessa lapsen kannalta parhaiten toimivia toimintamalleja. Se ei tarkoita, että vastuullaan olevan lapsen etua ajava aikuinen käyttäytyisi hankalasti. Puolustamalla lasta niin varhaiskasvatuksessa kuin koulumaailmassakin aikuinen osoittaa tukevansa lasta. Päivähoitoon ja velvoittavaan esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Huoltajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että esiopetusta koskevassa opetussuunnitelmassa määritelty oppimäärä toteutuu esiopetuksen korvaavassa hoidossa tai kotihoidossa olevan lapsen kohdalla.

Vaihtoehtoja tavalliseen peruskouluun

Peruskoulu on eräänlaisessa murroksessa, ja koulujen välillä on paikkakuntakohtaisesti merkittäviäkin eroja. Oppivelvollisuusikäinen lapsi aloittaa koulunkäynnin ensisijaisesti sillä ala-asteella, jonka koulupiiriin hän kuuluu virallisen asuinpaikkansa perusteella. Huoltaja voi alunperinkin ilmoittaa oppilaan toiseen kouluun, ja oppilas voi vaihtaa koulua kesken lukuvuottakin. Jos koulussa ilmenee ongelmia oppilaan ja luokanvalvojan eli oman opettajan välillä, tai luokalla esiintyy ongelmia, oppilas voidaan huoltajan pyynnöstä pyrkiä sijoittamaan toiseen luokkaan. Erilaiset oppimismuodot ja painotukset oppimisen osa-alueissa hyödyttävät joitakin oppilaita enemmän kuin tavallinen peruskoulu. Steinerkoulut, montessorikoulut ja Feeniks-kotikoulu voivat toimia hyvinä vaihtoehtoina.