Digilaitteet ovat nykyään olennainen osa lasten elämää, tarjoten mahdollisuuksia oppimiseen, viihteeseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuitenkin liiallisen ruutuajan vaikutukset herättävät huolta. Miten löytää tasapaino digimaailman ja muun elämän välillä? Tässä artikkelissa käymme läpi, miten tuet lapsesi digitaalista hyvinvointia ja annamme käytännön vinkkejä tasapainon löytämiseen.

Mitä on digitaalinen hyvinvointi?

Digitaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia digitaalisessa ympäristössä. Se on paljon muutakin kuin pelkkää ruutuajan hallintaa – se on turvallisuutta, osallisuutta, myönteisiä kokemuksia ja taitoja toimia digimaailmassa. Ruutuajalla puolestaan viitataan aikaan, jonka lapsi viettää erilaisten digitaalisten laitteiden, kuten television, pelikonsolien, älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden ääressä. Usein ruutuaika liittyy vapaa-ajan viihdekäyttöön, eikä siihen lasketa mukaan esimerkiksi koulutehtävien tekemistä verkossa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mukaan on tärkeää löytää tasapaino ruutuajan ja muun elämän välillä, jotta lapsen digitaalinen hyvinvointi toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Ruutuajan vaikutukset lapseen

Liiallinen ruutuaika voi vaikuttaa lapseen monin tavoin. Se voi heikentää unen laatua, vaikeuttaa keskittymistä ja vähentää fyysistä aktiivisuutta, mikä voi vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden runsaan ruutuajan ja mielenterveysongelmien välillä. Esimerkiksi Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa seurattiin 187 nuorta kahdeksan vuoden ajan lapsuudesta nuoruuteen. Tulokset osoittivat, että runsas ruutuaika lapsuudessa, erityisesti mobiililaitteiden käyttö, oli yhteydessä kohonneisiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruusiässä.

Laaja-alainen tutkimus ruutuajan vaikutuksista

Toinen laaja suomalaistutkimus, johon osallistuivat Tampereen yliopisto, THL, Hus, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Pirkanmaan hyvinvointialue, vahvisti, että ruutuajalla on yhteys lasten psykososiaaliseen oireiluun, kuten tarkkaavuus- ja keskittymisvaikeuksiin. Tässä Child-Sleep-syntymäkohorttitutkimuksessa vanhempia ja lapsia arvioitiin lapsen ollessa viisivuotias, ja ruutuaikaa mitattiin vanhempien raportoiman television ja muiden laitteiden ohjelmien katselun perusteella. Pelastakaa Lapset ry muistuttaa, että lapsilla on oikeus turvallisuuteen ja hyvinvointiin myös digitaalisessa ympäristössä.

Näin tuet lapsen digitaalista hyvinvointia

Käytännön toimet ovat avainasemassa lapsen digitaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Tärkeintä on löytää tasapaino digitaalisen maailman ja muun elämän välillä.

Digitaalinen lukutaito osaksi lapsen arkea

Digitaalinen lukutaito on keskeinen osa digitaalista hyvinvointia. Se ei ole vain laitteiden käyttötaitoa, vaan myös digitaalisen sisällön ymmärtämistä, kriittistä arviointia ja vastuullista toimintaa verkossa. Opetushallituksen tutkimuskatsaus “Pienten lasten digitaalinen lukutaito” korostaa luovuuden, aktiivisen toimijuuden ja ajattelun taitojen merkitystä. Lapsi ei ole pelkästään passiivinen median kuluttaja, vaan aktiivinen toimija, joka osaa luovasti hyödyntää digitaalisia välineitä ja arvioida sisältöjä kriittisesti.

Käytännön vinkkejä tasapainon löytämiseen

Sopikaa yhdessä lapsen kanssa ruutuaikaa koskevista säännöistä. Voitte esimerkiksi sopia ruuduttomista ajoista, kuten yhteisistä ruokailuhetkistä ja ajasta ennen nukkumaanmenoa tai sopia päivistä, jolloin laitteita ei käytetä lainkaan. Aloita keskustelu ruutuajasta kysymällä lapselta, mitä hän tekee mielellään verkossa ja kuinka paljon aikaa hän arvioi siihen käyttävänsä. Tämä auttaa lasta hahmottamaan omaa ajankäyttöään.

Hyödynnä puhelimen ominaisuuksia

Älypuhelimissa on sisäänrakennettuja ominaisuuksia ruutuajan hallintaan. Esimerkiksi Android-puhelimissa on “Digitaalinen hyvinvointi” -ominaisuus ja iPhoneissa “Ruutuaika” -ominaisuus. Nämä työkalut auttavat seuraamaan ja rajoittamaan laitteiden käyttöä. Apteekki.fi-sivustolta löydät lisätietoa näiden ominaisuuksien käytöstä. Ylen Digitreenit opastaa, miten voit oppia hallitsemaan ruutuaikaasi puhelimen omilla sovelluksilla.

Ole kiinnostunut ja läsnä

Ole kiinnostunut siitä, mitä lapsesi tekee digilaitteilla. Katsokaa videoita, pelatkaa ja keskustelkaa yhdessä lapsen kokemuksista digimaailmassa. Tutustumalla lapsen suosikkisisältöihin ymmärrät hänen digitaalista maailmaansa paremmin ja voit tarjota tukea tarvittaessa. Muista, että lapset oppivat esimerkin kautta. Ole siis itse tietoinen omasta ruutuajastasi ja pyri tasapainoiseen digilaitteiden käyttöön.

Muista muut aktiviteetit

Kannustakaa lasta monipuolisiin harrastuksiin ja aktiviteetteihin myös digitaalisen maailman ulkopuolella. Liikunta, leikkiminen, lukeminen, ulkoilu ja yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa ovat tärkeitä vastapainoja ruutuajalle. Hyödyntäkää myös digimaailman tarjoamia mahdollisuuksia: digitaaliset laitteet ja sovellukset voivat tukea lapsen kehitystä monin tavoin. Esimerkiksi opetuspelit voivat kehittää taitoja, piirustussovellukset ruokkivat luovuutta ja videopuhelut mahdollistavat yhteydenpidon isovanhempiin. Väestöliiton hanke on tuottanut tietoa ja materiaaleja perheiden digitaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Digitaalinen sivistys ja tulevaisuuden taidot

Digitaalinen sivistys on tärkeä kansalaistaito, joka auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään digitaalista maailmaa, osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimimaan vastuullisesti verkossa. Sitra korostaa, että digitaalinen sivistys on demokratian perusta. Nuorisotutkimusseura puolestaan painottaa, että nuoret on tärkeää ottaa mukaan digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa, että nuorten ääntä kuullaan ja heidän näkemyksiään arvostetaan, kun suunnitellaan uusia digitaalisia palveluita ja sovelluksia.

Yhteistyö on tärkeää

Lapsen digitaalinen hyvinvointi on yhteinen asia. Vanhemmat, kasvattajat, päättäjät ja teknologia-alan toimijat voivat kaikki vaikuttaa siihen, että lapsilla on turvallinen ja hyvinvointia tukeva digitaalinen ympäristö.

Yhteenveto

Lapsen digitaalinen hyvinvointi on moniulotteinen asia, joka vaatii jatkuvaa huomiota. Tärkeintä on löytää tasapaino ruutuajan ja muun elämän, kuten leikin, liikunnan, ystävyyssuhteiden ja perheen yhteisen ajan välillä. Avoin keskustelu lapsen kanssa, yhdessä sovitut pelisäännöt ja lapsen kuunteleminen ovat avainasemassa. Digitaalinen teknologia voi olla hyödyllinen työkalu, kunhan sitä käytetään harkiten ja monipuolisesti. Muista, että digitaalinen hyvinvointi on jatkuva prosessi, ja kannattaa pysyä aktiivisena ja uteliaana lapsesi digitaalisen elämän suhteen.